Katutaide on pitkään nähty Suomessa vain töhrimisenä ja esimerkiksi Helsingissä oli graffiteille pitkään nollatoleranssi. Mutta viime vuosina se on saanut aivan uudella tavalla uutta arvostusta, kun Suomen suurimmat kaupungit ja kaupungin omistavat instituutiot ovat tilanneet katuartisteilta töitä.
Vuoden 2018 tammikuussa yksi Suomen katutaiteen kovimmista nimistä Egs piti yksityisnäyttelyn Helsingin taidehallissa. Egs, tunnetumpi katutaiteilijana on viime vuosina siirtynyt myös konseptitaiteen pariin. Suurin osa Taidehalliin tulevista teoksista oli maalattu injektioruiskulla, joka kuvastaa katutaiteilijoiden leimaamista samaan yhteiskuntaluokkaan rikollisten ja huumeidenkäyttäjien kanssa.
Egs on suomen kansainvälisesti tunnetuin graffitimaalari, sillä hän on tehnyt töitä useiden eri kansainvälisten artistien kanssa, sekä työskennellyt 50 eri maassa yli 30 vuoden ajan. Egs sanoo maalaavansa noin 150 graffitia vuodessa. Hän ei koskaan esiinny omalla nimellään ja kasvoillaan julkisuudessa, sillä se kuuluu graffitikulttuurin pieneen mystiikkaan. Samaa salailua harjoittaa maailmanlaajuisesti ehkä kuuluisin graffititaiteilija Banksy. Myös Taidehallin avajaiset jäivät siksi väliin, sillä hän ei halua henkilöllisyytensä paljastuvan edes oman näyttelynsä tähden.
Egsin historia ei ole mikään kasvutarina katujen kasvatista taidemaailman breikkaajaksi. Hän on omien sanojensa mukaan elänyt aivan normaalin lapsuuden, jossa katutaide on kuitenkin aina kiinnostanut. Ensimmäinen hänen oma graffiittinsa piirrettiin seinään Katajanokalla. Nykyään Egs on kohtelias ja sivistynyt noin 40-vuotias mies, joka on kiinnostunut ennen kaikkea kulttuurista.
Siirtyminen katutaiteesta konseptitaiteeseen on jo nähtävissä. Vajaan kymmenen vuoden ajan Egs on esittänyt teoksiaan Euroopan tunnetuimmissa taidegallerioissa, sekä Suomessa ja ulkomailla. Nämä kaikki on esitetty korkean taiteen kontekstissa, eli ne eivät kuulu enää populaarikulttuuriin samalla tavalla kuin Egsin katuteokset. Spraymaalin rinnalle on tullut etenkin tussitöitä, vaikka viimeisin tekniikka onkin ruiskiminen injektioruiskulla. Maalauksen lisäksi Egs on alkanut tehdä veistoksia.
Taidemaailma alkaa hyväksyä pikkuhiljaa graffititaidetta osaksi korkeaa taidetta. Ennen kaikkea museot ovat hullaantuneet katutaiteesta. Keravan taidemuseo Sinkassa järjestettiin kesällä 2017 katutaidetta koskeva näyttely. Myös taidegalleriat haalivat katutaiteilijoiden teoksia kokoelmiinsa. Onko tämä siis uusi katutaiteen nousu, vai menettääkö se kapinallisen merkityksensä taidepiirien hyväksynnän myötä? Se saattaa olla kiinni katutaiteilijoista ja siitä, miten he pystyvät löytämään paikkansa uudistuneen katutaiteen kentällä.